Se siitä (explicit content)

Nyt riittää.

Tämä itsesäälissä vellominen ja oman varjon häpeily, nimittäin.

Olen ollut jokusen hetken (ehkä pari liikaa, köh) kesälomatunnelmissa syömisien suhteen, mutta mitä minä siinä olen menettänyt? En oikeasti yhtään mitään. Vähän rahaa tax-freehen, pari kiloa on tullut takaisin (huomenna aamulla on totuuden hetki), hermot tuhanteen kertaan; olen uinut sellaisissa pohjamudissa että hipiä helottaa häpeästä varmaan vielä vuoden päästäkin ja tuoksunen myös vienosti virtahevolle mutta Nykäsen Masaa lainatakseni so not? Kukapa nyt ei olisi vähän vinksallaan loman jäljiltä.

Kiitos kaikille mahdollisille henki- ja reaalimaailman hahmoille -joita voi olla kiittäminen- veljistä, pitkistä puheluista ja perspektiivistä. Nyt muutama miljoonan rahan kysymys, kaverille ei saa kilauttaa.

Oliko tämän matkan alunperinkään tarkoitus olla sprintti? EI.

Oliko tarkoitus vääntää hampaat irvessä ja leuka rinnassa, veren maku suussa ja mieli maassa? EI.

Kauanko vituttaa jos lopettaa sokerin ahmimisen? 2-3 PÄIVÄÄ.

Kauanko vituttaa jos ei lopeta? IKUISESTI.

Halusinko saada aikaan pysyvän muutoksen? KYLLÄ.

No onnistuuko se näillä keinoin? NO EI.

  

 

Täten lanseeraan uuden dieettini Vituttaako™

Kiitos veljeltä ihanan pitkän perspektiivipuhelun aikana saadun idean, aion ottaa käyttöön mahdollisimman helpon dieettiohjeen (koska ne monimutkaiset nyt ei vaan tällä hermorakenteella toimi. Piste.):

Jokainen asia, joka menee suuhun, menee sinne vasta tämän ajatusmankelin läpikäytyään:

Vituttaako illalla että söin tämän? 

Ei muuta.

Käytännössä: 

Vituttaako jos syön kunnon tukevan aamupalan jolla jaksan hienosti lounaaseen asti? Ei. (toimii)

Vituttaako jos korvaan lounaan voikkareilla ja ranskan pastilleilla? Kyllä. (ei toimi)

Kätevää, eikö? 

Tällä lähden liikkeelle, kaikki kalorit ja blokit ja grammaset saa nyt mun puolestani imeä parsaa, minä palaan olennaisen äärelle. Katsotaan mitä tapahtuu.

Lupaukset tälle viikolle (josta tulee hyvä, voin jo haistaa sen kaiken tämän kuivuneen mudan yllä): 

Käyn vaa'alla, syön yllä olevan ohjeen mukaan, käyn kerran juoksemassa, kerran treeneissä ja relaan.

Ihmisarvoni ei ole parin viikon repsahduksesta kiinni. Miten ihastuttava ajatus.